Ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa ohjetta noihin kuvassaoleviin myssyihin, jos joku haluaa virkata tälläkin mallilla. Paremmat kuvat täällä. Myssyyn tulee kaunis kukkamainen aloitus päälaelle kun aloittaa sieltä.

Virkkaa aloitukseen 5 kjs ja sulje ympyräksi. Tähän ympyrään vaikka 5 ketjusilmukka- lenkkiä kiintein silmukoin. Sitten vaan virkataan ympyrää 5 kjs ja ks:lla edellisen kerroksen ketjusilmukkalenkkiin. Kun näyttää siltä, että pitäisi leventää, niin virkkaa 2 lenkkiä samaan edellisen kerroksen lenkkiin vaikka kolmen lenkin välein. Sovita välillä omaan päähän, niin saat sopivan.

Ei tule mitään jatkoskohtia kun virkataan aina vaan ketjusilmukkalenkkejä.

Kun myssy on sopivan kokoinen, voit virkata viimeisen ketjusilmukkakerroksen lenkkeihin pylväitä, niin reunus tulee jämäkämpi. Näin: 4 pylvästä lenkkiin, nirkko, 4 pylvästä seuraavaan lenkkiin ja nirkko jne. Jos pylväät ei mene lopussa tasan, ei sen niin väliä. Tietää sitten missä on se kohta mikä asetetaan niskaan.

Virkkasin tällaisia kukkia koristeeksi. Ohjeen otin JUJU-kirjakerhon kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia. Tein ohjeella 95, harjaneilikka.



Loppukevennyksenä lasten paistama lettukasa. Enkä minä syönyt yhtään.

Nyt sitten kipinkapin virkkaamaan ja neulomaan sytomyssyjä.

Tässä nyt linkkiä niihin myssyohjeisiin. Molemmat olen testannut kohta kahteen kertaan, kunhan saan tällähetkellä puikoillaolevan myssyn valmiiksi.  Paljonhan se vaikuttaa myös langan koostumus ja puikkojen koko lopputulokseen.

Sitä en tiedä, että voiko näin ohjeita tuoda julki, mutta en ole niitä itsekeksimikseni sanonutkaan.

Olen tässä neuloessa huomannut, että pehmeä puuvillalanka, 2½:n puikoilla neulottaessa on paras näihin ohjeisiin.

Se oli haastavinta, että ohje on vaan sanallinen. Paljon mieluummin neuloisin kaaviosta, mutta näkyy tuo onnistuvan näinkin. Alun muutaman purkamisen jälkeen alkaa jo sujua.

Toivottavasti moni pääsee kokeilemaan. Aikaa menee moninverroin virkattuun verrattuna, mutta yksitoikkoista tämä ei ole.

www.kultaharkko.eu/pirena/sytomyssy/

...sukkelaan, kun olen intoa täynnä. Matleena kyseli tuolla edellisen kommenteissa, että milloin saadaan mallintynkää tuohon pitsisytomyssyyn. Kyllä niitä tulee kahtenakin kappaleena, kunhan olen ensin testannut tämän toisenkin mallin. Kävi niin, että etsiessäni noista SuuriKäsityölehdistä monia ohjeita, silmiini osui samanlainen ohje, millä olen nätä myssyjä neulonut. Tästä jälkimmäisestä mallista oli tehty pyöreä- litteä sohvatyyny, jonka molemmat puolet oli neulottu samalla mallilla.

Muuta eroa näissä malleissa ei oikeastaan ole kuin se, että ekassa on niitä terälehtiä 8 ja jälkimmäisessä 6. Piti nyt kuitenkin aloittaa tällä jälkimmäiselläkin ohjeella, että näen onko niissä mitään eroa. Molemmat ohjeet on vaan kirjoitettu, että sikäli vaikeampaa kun ei ole mallipiirrosta. Mutta jos minä ne olen selvittänyt, niin kyllä niistä selvän saa, jos ei ole kovin pahaa lukihäiriötä (niinkuin minulla välillä on).

Laitan ohjeet sitten niin, että kaikilla on mahdollisuus saada ne. Se vaan vaatii tuota lisäapua nuorisolta, kun on tämä tekniikka mulla vähän huonossa hapessa.

Jos jollakulla nyt sattuu olemaan SuuriKäsityökerho-lehti 3/1988, niin sieltä löytyy tämä pitsityynyn ohje, millä nyt sitä myssyä neulon.

Menen jatkamaan harjoituksia.

Tämän myssyn parissa olen viettänyt viimepäivät. Vaikka malli onkin jo tuttu, niin kyllä aikaa tuhraantuu kummasti. Heti kun on erilainen lanka, tässä tapauksessa pehmeä puuvillalanka, niin jälki on erilaista. Edellisen myssyn lanka oli merseroitua.



Tämän myssyn lanka on väriltään kauniin vaaleanpunaista, vaikka kuvassa näyttää enemmänkin luonnonvalkoiselta. On kauan marinoitunutta, joten oli aikakin päästä joksikin. Olen joskus 80-luvun alussa neulonut samoista langoista pikkuhihallisen pitsineulepuseron, vyötärömallisen. Se olikin niin mieleinen pusero, että pidin melkein loppuun. Kyllä se vielä jossain tallessa on. Niin siitä oli jäänyt tämä vajaa kerä, joka meni tähän myssyyn niin hyvin että jäi 20 cm:n pätkä. Lopusssa vähän laskeskelin, että montako metriä kuluu päättelykerrokseen. Kai siinäkin kerässä oli alkujaan ollut 50g lankaa, mutta tämä myssy painoi vain 33g eli siitä oli otettu johonkin työhön. Kuvittelin kyllä kun aloitin myssyä että kai se kerä riittää eli 50g. Yllätys oli ettei siinä ollutkaan koko määrää. Näin sitä saa noita yksittäisiä keränloppuja käytettyä.



Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin, ettei mulla olisi 2½ sopivia pyöröjä. Nyt täytyy sanoa, että vaikka viimeksikin selasin noita pyöröpuikkoja pariinkin kertaan, ei silmä ottanut sitä pussia missä ne sopivat puikot majaili. Kuvittelin vaan, että ne olisivat olleet 2:n pyöröjä. Reunuksen neuloin 3:n puikoilla, että ei tullut liian tiukka. Tuntuu että se on nyt liiankin löysä, ainakin omaan päähäni. Saahan siihen reunaan pujotettua ohutta kumilankaa, eikä se edes näy kun reuna rullaantuu.

Olen minä tässä välissä virkannutkin yhden myssyn ja kaksi kukkasta virkkasin. Mallin otin kukkaseen siitä JUJU-kerhosta tilatusta kirjasta, jossa on paljon erilaisia vaihtoehtoja koristeeksi. Niistä myssyistä sitten toisella kertaa.

En ole aikoihin ollut näin innostunut jostain käsityöstä, niinkuin nyt tästä myssyilystä. Nyt pitäisi löytää uusi pieni pitsiliinan malli, ettei kyllästyisi tähän yhteen ja samaan malliin.

Tämä jo kelpaa minullekin kun pitsiä ja punainen. Eikä hiosta helteelläkään kun on suuria reikiä. Tosin ei tästä taida olla tähän kampanjaan apua, on niin erilainen kuin toisilla myssyntekijöillä. Hidaskin tämä on toteuttaa noihin virkattuihin verraten.



Neuloin tämän samalla mallilla kuin edellisen pitsiliinan, en jatkanut kuviota loppuun vaan suunnittelin sen lopun itse. Langan otin sieltä kirpputorilta ostetusta pussista, jossa on useampaakin väriä ja eri paksuisia puuvillalankoja. Tätä punaista ei ollut kuin yksi kartion loppu ja se melkein loppuikin tähän myssyyn. Väri on kaunis joulunpunainen vaikka kuvissa näyttää vaaleammalta. Myssyn painoksi tuli 46g.



Lanka on paksumpaa kuin liinan lanka. Aloitin neulomaan 2,5 suorilla sukkapuikoilla. Kun ei enää puikot riittäneet, eikä ollut samannumeroisia pyöröjä, vaihdoin 3:n 80 cm:siin pyöröihin, johan mahtuivat kaikki silmukat. Niitä oli tässä vaiheessa 144, jolla määrällä neuloin tuon pitsiosuuden. Kun tuntui että lanka alkaa loppumaan, niin kaventelin silmukoita pois ja vaihdoin taas niihin 2,5:n sukkapuikkoihin, joilla neuloin tuon rullaantuvan reunan. Sekin muotoutui siinä kuin itsestään.

Välillä täytyy käyttää ompelukonettakin, ettei ruostu kumpikin, siis kone sekä ompelija.



Vanhempi opiskelijapoikani oli ostanut kovalevyn, joka vaati suojakseen jotain pehmeää. Muistin että toppakangastilkkuja oli jäänyt jemmaan aikoinaan kun ompelin tytöilleni toppatakkeja. Siitä vaan sakset käteen ja levy kokomalliksi. Saumurilla äkkiä pari saumaa ja tavallisella koneella tarranauhat.

 

Suunnittelu oli hieman vajavaista sen suhteen, että tarranauhan pätkät tuohon pussiosaan olisi ollut helpompi ommella ennenkuin sivut oli kiinni. Vaikka mulla on vapaavarsikone, niin ei siinä tuota pussia saanut käänneltyä eli tarrojen päät jouduin ompelemaan käsin. Meinasi siinä silmäneulan silmäpää monta kertaa mennä keskisormen kärjestä sisään kun se ainoa sormustin minkä omistan, on reissussa.

Minussakin alkoi nostaa päätään pieni suunnittelija kun olen seurannut tuota Syto-myssykampanjaa. Etsiskelin tässä päivänä muutamana pienien neulottujen pitsiliinojen malleja. Yhden löysin, 80-luvulta olevasta KodinKuvalehden erikoisliitteestä. Kirpputorilta ostetussa pussissa oli ohkaisia merseroituja lankoja, juuri sopivia tähän malliin. Puikot 2 mm aluksi suorat, lopuksi pyöröt.



Ajatuksena oli tietenkin se myssyn teko. Olen joskus aiemminkin miettinyt, että liinan ohjeella saisi kauniin pitsibaskerin kesäksi. Tästä ei siis tullut vielä sitä baskeria. Liian ohut lanka, täytyy hakea paksumpaa ja ottaa uusi aloitus ja suunnittelua lisää.

Tämän liinan ohje on vaan kirjoitettu, ilman mallikuviopiirrosta, että arvaatte montako kertaa aloitin ja purin, ennenkuin tuli oikein. Sitten välillä meni hyvin mutta lopussa piti taas ottaa muutama purkusessio. Sain vähän kauemmin neuloa kun tämän liinan halkaisija on siinä 25 cm. Olisi muuten loppunut liian äkkiä.

Kyllä minäkin osallistun tuohon Seijasiskon ja Matleenan alkuunpanemaan hyvään tarkoitukseen.

Tällainen myssy on ollut ihan käyttämättä kaappini perukoilla. Kun nyt on tuo sytomyssykampanja meneillään, niin ajattelin että tulipa myssylle käyttökohde.



Olen tämän virkannut varmaan jo useampi vuosi takaperin. Langan kävin ostamassa Susun puodista, niinkuin ei itselläni olisi ollut puuvillalankaa. Päinvastoin, onhan sitä jonkunmoiset varastot, mutta en olevinaan löytänyt sopivaa lankaa mielessäni olevaan myssyrojektiin.



Ajatuksena oli virkata sellainen myssy, jota voi pitää silloin kun tulee kiire lähtö ja hiukset eivät ole kunnossa. Toinen ajatus, kun kesällä pyöräillessä joskus on niin kova tuuli, että meinaa hiukset lähteä, niin myssyn alla ne pysyisivät ojennuksessa. Minulla on perisuomalaiseen tapaan hyvin ohuet hiukset, joten niitä ei saa laittamallakaan oikein mieleisekseen.



Myssyn tein mutta kertaakaan en ole sitä pitänyt. Jotenkin ei vaan sovi mun naamatauluun vaikka päähän sopikin. Tuota samaa marjapuuron väristä lankaa on senverran, että siitä saisi vielä muutaman myssyn virkattua. Kukka tuosta puuttuu, mutta se on äkkiä korjattu. Kunhan saisin virkkuukoukun istutettua käteeni puikkojen sijaan.

Älkää kysykö millä mallilla olen tehnyt kun en muista. Voi olla että vaan omasta päästä ja omaan päähän sopivan tein.

Jonkunlainen huivimania on vallannut minut. Vaikka näitä mohairlankoja on vaikea purkaa jos tekee väärin, niin neulominen on kuitenkin mukavaa kun lanka soljuu luikkaasti puikoilla. En ole huivia mitenkään pingotellut enkä höyryttänyt. Käytössä ne reunasakarat kuitenkin oikenevat. Kuvasta ei välity miten kennomainen huivi todellisuudessa on. Tekotapa oli kärjestä ylöspäin ja reunus tehtiin viimeksi poimimalla reunasta silmukat.



Tämä huivi on aika pieni, vain 120 cm yläreuna ja korkeus 65 cm. Tuota valkoista ei ollut kuin yksi 50 g:n kerä. Samaa MIDNIGHT 65% mohairia ja 35% akryyliä kuin edellisessä se vaaleanpunainen. Sitten piti laittaa reunaan jotain vyötteetöntä mohairlankaa, väri sopii mielestäni aika hyvin. Painoa huiville tuli 90 g ja neuloin 5:n puikoilla. Tämä oli ensimmäinen tämmöinen huivi johon tuli noita nypylöitä. Olen juuri niiden nyppyjen takia vierastanut kaikkia sellaisia malleja, joissa on paljon nyppyjä. Nyt uskallan jo haaveilla niistä Haapsalu-huiveistakin.



Ohje on varmaan aika vanha kun siellä alareunassa lukee: Huivit on valmistettu Helsingin Käsityönopettajaopiston vuosikurssilla Aira Kilpiän ohjauksella. Minä olen monisteet saanut joltain kutojaystävältäni ja siinä samassa oli toinenkin huiviohje ja ihanien pitsisormikkaiden ohje myös. Pitsisormikkaat on neulottu ohuesta kotikehruisesta villalangasta, sanotaan ohjeen aluksi. Täytyypä neuloa nekin, näyttävät niin kauniilta.

Arvatkaapa (ei palkintoa), mitä minulla on taas puikoilla.

Onnetar oli jälleen kerran minulle suosiollinen. Pääsin vielä itse valitsemaan palkintoni. Mitäs muuta kuin lankaahan se tietysti oli. Tänään kävin Susun puodissa nämä valitsemassa. Eikös olekin jo keväisiä värejä? Ihania lenkkialpakkavyyhtejä, oikein namusia. Nyt täytyy laittaa mietintämyssy päähän, että miksihän haluavat tulla.

Tämä langankulutusveikkaus oli jo viimevuoden alussa KoukkuHelmen blogissa, mutta ratkesi vasta nyt vuodenvaihteessa. Enpä moista enää edes muistanut, että olin osallistunut. Minä aina ihmettelen kun joku blogissaan arvuuttelee vuotuisia langankulutuksia ja joku toinen sitten onnistuu arvaamaan ihan muutaman gramman päähän oikeasta luvusta. Vaan niinpä sitä vaan itsekin sitten joskus arvaa. Enää en ihmettele kun näkyy sitä tuurilla onnistuvan itsekukin.

Huivintekele on lopuillaan, nimittäin aika pienen mohair-sellaisen ja lanka loppuu taas joten reunuksen laitan toisella värillä, kun sai tuo edellinen niin hyvän vastaanoton. Siitä sitten kuvaa kun valmistuu.

Tässä tämä kovanonnen huivi nyt leveilee. Väri pitäisi olla hennon vaaleanpunainen, mutta lumi valkaisee vielä vaaleammaksi.  Uudenvuodenaattona aloittelin ja eilenillalla tein loppuhöyrytyksen. Siinä huomasin yhden virheen. Viimeisessä virkkauskierroksessa oli tapahtunut yksi lenkin ylitys. Melkein siinä puolivälissä ja langankin olin tietysti jo katkaissut. Kyllä mua harmitti ja harmittaa vieläkin. En alkanut purkamaan, vaikka sitä lankaa vielä jäi.

Pääväri on tuota vasemmanpuoleista ja tumma Novitaa. Sublime-vyöte on tuon reunuslangan.

Ehkä liian uhkarohkeasti aloitin, kun pienemmällä metrimäärällä meinasin selvitä, mitä ohjeessa oli. Lanka vaan tuntui niin sopivalta ja ajattelin, että teen sitten reunuksen jollain muulla. Niinhän siinä sitten kävikin, että tuo vaaleanpunainen lanka loppui. Sitten vaan kaivelemaan varastoa ja löysin tuon viininpunaisen mohairin, jota oli kaksi vajaata keränloppua. Eikä sekään vielä riittänyt, nekin loppuivat. Tenkkapoo, mullahan on montakin vyötteetöntä mohairlankakerää, vaan eipä ollut sopivaa sävyä. Tuo reunassa oleva vaaleanpunainen on kerästä, jonka sain jonain vuotena Tampereen messuilta kun tilasin Modan. Menihän nyt kahdet langat ihan loppuun, ei jäänyt nupuloita.

Eihän tämä huivi ulkoreunastaan ole symmetrinen, mutta ei pahakaan mielestäni. Painoa tuli 136g, josta tuo alkuosa 2x50g ja loppu 36g tuota tummempaa ja reunuksen osa.
Koko: yläreuna noin 140cm ja korkeus keskellä 70cm.

Muuten oli mukava huivi neuloa ja voisin tehdä vielä toisenkin. Kiitos ihanasta mallista Lankakomeron Päivi.

Ylimmäinen tiedonsiirronvartija työssään uudenvuodenaattonakin. Kisu istui vanhemman tyttäreni läppärin päällä ja oli niin mukavannäköisesti siinä, että piti ottaa oikein kuva.



Jähmeästi lähteneet käsityöt alkuun, liekö vika pakkasessa vai mikä jarruttanee. Aloitin uudenvuodenaattona kyllä yhden kauan ajatuksissa olleen huivin neulomisen, nimittäin Panache-huivin. Olen sitä monessa blogissa ihaillut ja viimein sain itsekin tulostettua ohjeen ja samantien puikoille. Mun sisälukutaito on vaan niin huono tai luetun väärin ymmärtäminen ja lukihärö taitavat paremminkin olla diaknoosi. Olen niin tottunut noihin malleihin, missä on kaaviot, että pelkkä teksti aluksi hirvitti.

Nyt ei ole siis vielä mitään esiteltävää, mutta ehkä jo viikon päästä luulisin että on. Se vielä jännittää, että riittääkö lanka jolla aloitin vai joudunko jatkamaan jollain muulla. Se jää nähtäväksi.

Huomenna suuntaan kahden nuorimmaiseni kanssa Naantalin kylpylään parin päivän pikku lomaselle. Mukava joululoman lopetus ennenkuin taas koulut alkavat.