Sain tässä päivällä valmiiksi taas yhden huivin, joka nimellisesti tuli nuoremmalle tytöllemme. Siksi nimellisesti, kun väri oli enemmän sellainen, josta minä pidän.Kysyinkin, että lainaako mulle sitten niinä päivinä kun ei ole hänen käytössään. Tyttöni väri on melkein kaikissa vaatteissa musta, mutta olisikohan tuo tumma väri kääntymässä vaaleampaan aikuistumisen myötä.



Juuri kun oltiin menossa kuvaamaan huivia ulos, että olisi tullut vähänkin oikeat värit, niin alkoi satamaan. Kuvattava seisoi pienessä sateessa ja kuvaaja yritti päivänvarjon alla saada kuvaa, niin ettei kamera olisi kastunut. Koko päivän on ollut poutaa, mutta nyt illalla siinä 19 maissa siis hiukkasen ripotteli vettä.



Kärhökin meillä täytyy olla emännän mieliväriä. Ylempi kuva otettu nyt iltasella, kun heitin huivin siihen kärhön päälle. Värit kun sointuvat niin hyvin yhteen, siis huivin ja kärhön. Eihän siinä enää montaa kukkaa ole, jo parhain kukinta-aika ohimennyt.



Tämä kukkakuva on otettu joskus aurinkoisena päivänä, kun kukinta on ollut runsaimmillaan.

Niin tuo huivikaan ei millään nopealla vauhdilla valmistunut. Aloitin sen jo heinäkuun alussa. Kun on montaa muuta työtä tekeillä samanaikaisesti, niin kestäähän se. Alkujaan tämän piti olla se Swallowtail ..mikä se loppu nyt on, jossa on ennen reunusta niitä nypylöitä. Tyttöni sanoi, ettei tarvi olla sitä osiota ollenkaan, niin tein sitten vaan typistetyn version siitä. Alku eli suurin osa on sitä oikeaa kuviota, loppuun sitten lisäilin vähän kerroksia molemmissa alimmaisissa. Kyllä minä vielä sen oikean huivinkin teen sillä oikealla mallilla, kunhan saan itselleni selväksi sen nypyläkohdan. Kun tuo lontoonkieli ei ole hallinnassa, niin täytyy vaan pelkkien mallikuvioitten kanssa neuloa.

Lankana oli Muori Menninkäiseltä ostettu KIDO MOHAIR-lanka, jota meni 70g. Ihanaa neuloa, kun on niin ohutta. Päästelin menemään suorilla 4:n bambupuikoilla, kun mahtuivat silmukat loppuun asti, eikä yhtään ahistanut. On mulla samankokoisia pyöröpuikkojakin, jotain halpaversioita. Niissä tahtoo olla jarru päällä jossain vaiheessa siinä puikon ja siiman yhtymäkohdassa, siksi neulon mieluummin näillä suorilla.

Nyt pitäisi ottaa neulontavuoroon joku pitsineuleinen villatakki ohuesta villalangasta. Tuskin muistan aikaa, milloin viimeksi olisin jotain villatakkia neulonut ja nimenomaan villasta. Puuvillaisia pitsineuleita olen tehnyt senkin edestä.