Kun nyt männäviikonvaihteessa miehet laittelivat noita jouluvaloja sekä sisälle, että ulos, niin minäkin eilen muistin omani. Löysin ne samasta paikasta mihin oli alkuvuodesta laitettu. Tulipa tuollekin potille joku homma, on meinaten niinkin vanha kuin 34 vuotta. Saatu joululahjaksi ihan ekasta työpaikasta.



Ensimmäiset 30  vuotta sai viettää äitini vinttikamarin sängyn alla vallan toimettomana. Tässä joku vuosi aikaa tuli mieleeni, kun näin noita purkkiin laitettuja jouluvaloja, että siinähän oiva astia siihen tarkoitukseen. Tuo purkki on niin ohutta lasia, ettei siihen oikein mitään muutakaan keksi. Muistaisin, että jonkun suomalaisen lasitehtaan tuotantoa on, en ole varma. Tuossa maljassa on kuvioina kukkia ja jotain eläinhahmoja ulkopinnalla.



Niin, eilen kun sen kaivoin tuolta kirjahyllyn lasivitriinistä, niin sinä oli ne valot sisällä ja ihan värittömänä. Viimejouluna olivat siis ekakertaa käytössä. Silloin ne oli punaiset, tottahan se jäi mieleen punaisen ystävälle. No kun vanhempi poikani tuli töistä, niin kyselin, että eikös siinä purkissa pitänyt olla punaiset valot ja nyt on ihan värittömät. Poika kysymään, että olenkos laittanut töpselin seinään. Muuttuivathan ne punaisiksi, kun laitoin johdon rasiaan. Vaikken blondi olekaan, niin olen kuitenkin.