Viikko hurahti näissä vaaleanpunaisissa pitsisukissa, mutta sainpahan valmiiksi. Eka meni helpolla, mutta toisen kanssa taistelin vähän, kun ei olisi tahtonut samalla kuviolla tekeytyä. Kun ilman parempaa ohjetta tekee molemmat eri aikaan, niin unohtuu siinä välissä jo monta asiaa. Tämannäköiset niistä tuli, toinen tietysti vähän eri kokoinen. Vaan eihän nuo jalatkaan ihan symmetriset ole, mulla ainakaan.



Tahtoivat nämä valmiit sukatkin saman omenapuun samalle oksalle kuvattaviksi  kuin  viimesunnuntainen  ensimmäisen sukan tekele.


Tässä vielä läheltä, tulee kovin mutkalliseksi tuo osa, missä loppuu kuvioneule. Ei se jalassa enää niin mutkalla ole, tasaantuu, kun jalka on sisällä. Lankana on tuo Nalle, mikä tuntuu ihan sopivalta tämmöisiin kesäsukkiin. Tykkään muutenkin neuloa mieluummin ohuesta kuin paksusta langasta.

Iltapäivällä alkoi tehdä mieli munkkeja, onneksi on kotona kuivahiivaa, voi leipoa silloin kun mieliteko yllättää. Tein vaan 2½ dl:n taikinan, vaikka eihän se meidän sakissa meinaa riittää, kun lämpimänä tulee syötyä useampi munkki heti.



Tässä melkein koko määrä, paistaja verotti siinä paistaessaan heti muutaman. Siis paistaja en ollut minä, vaan vanhempi poikani. Leivoin kahdella tyylillä, eli tein ensin pikkupullan ja litistelin sitä, sitten siihen reikä. Loput tein niinkuin rinkelit tehdään, vaikka paistaessa ne tahtovat kyllä aueta. Maku on sama, olipa auki tai kiinni. Eihän se niin nuukaa ole, kun nämä ei kauaa ehdi vanheta. Tuskin huomenna on yhtään jäljellä, jollen piilota muutamaa iltapäiväkahvia varten.