Nyt kun alkuun pääsin, niin en osaa lopettaa. Joten haeskelin aamulla tuolta lankavarastosta noita hyvin marinoituneita lankoja. Kaikki vaan vähän eri paksuutta, mutta katsotaan mitä sopasta tulee. Piti heti päästä esittelemään alkua.

Tuo musta lanka on taas sitä aitoa pässinpökkimää, tähän rojektiin kyllä kuitenkin vähän liian paksua. Mutta kun sitä nyt sattuu olemaan kotona, niin käytetään pois. Ei se sen paksumpaa ole kuin kahdenkertaista. Vihreä lanka sieltä yheltä kirppikseltä ja varmaan niin vanhaa, että mun omat uutena ostetut eivät yllä lähellekään. Vaikka on Marimbaa jokunen kerä uudempana versiona. Punainen taas jämää yksistä pitsisukista, jotka eivät meinanneet valmistua millään. Olen ne viimevuonna jossain kirjoituksessa esitellyt.

Mallivihkosen kintaat on kyllä tehty varmaan koneneulontalangan vahvuisesta, kun mahtuu noin monta kukkasta. Taitaa tulla jättiläisen kintaat, mutta kyllähän kirjoneule vetää vähän kasaan. Nyt en jaksanut ruveta peukalon kanssa tappelemaan, vaan teen sen ilman kiilaa.

Selasin minäkin läpi niitä sataa kansanomaista, mutta kun tuossa pienessä vihkosessakin on monta kaunista mallia.

Aloitin rannekkeen 44:llä silmukalla, mutta tuo mallikuvio kaksi kertaa tekee jo 60s. Piti hiukkasen lisätä silmukoita, ennenkuin aloitin mallikuviota. Sittenkin jouduin kaventamaan yhdellä silmukalla tuota kukkien välistä mustaaosuutta, muuten olisi mennyt silmukkamäärä yli 60:nen.

Siinä vaiheessa nyt on, että täytyy se peukalon paikka jättää eri langalle. Enpähän ole muistaakseni koskaan tehnytkään suoraan, vaan ne harvat , mitä olen, niin aina kiilapeukalolla.