Oli jo aikakin tehdä uusi puikkokotelo kun vanha oli mennyt noin huonoksi. Monta kertaa laitoin talteen talouspaperirullan tyhjän hylsyn, tarkoituksena tehdä uusi kotelo lyhyille puikoille. Eilen tuli sitten semmoinen puhti kun ukkoni innostui auttamaan.



Vanha kotelo on tehty joskus 40 vuotta takaperin. Nyt kun oikein mietin, en muistakkaan teinkö shortsit tuosta violetista kankaasta kansa- vai kansalaiskoulussa. No se ei ole oleellista, mutta oisinkohan tehnyt tuon kotelon äitienpäivälahjaksi äidilleni. Enhän minä vielä silloin omistanut puikkoja, enkä varmaan ajatellut, että koteloa itse joskus tarvitsisin.

Vanhassa kotelossa oli pohjaan liimattu pahvikakkara ja korkki on termospullon korkki. Tämä uusi pahvirulla oli senverran suurempi, että vanha korkki hulahti kokonaan sen sisään. Mietin, että mitä siihen tilkkeeksi, niin ukkoni tuli siinä avuksi ja teki pohjan ja korkin puusta. Tuo nuppi oli vielä yön ajan mietinnässä ja tänäaamuna sekin valmistui.

Kangas löytyi tilkkupussista ja on 60-luvulta sekin. Leikkasin sopivankokoiset palat ja liimalla kiinni. Ei tarvinnut ompelukonetta yhtään.

Oikein huvitti meitä molempia, että kyllä olisi tullut kotelolle hintaa, jos tuntipalkkaa olisi laskenut. Kaupasta olisi saanut paljon halvemmalla, mutta ei samanlaista. Mukava homma, meinasi ukkoni lopuksi.