Niin on kiirettä kuin kirpun tapossa. Ei vaan, on niin kauniita ilmoja pidellyt, ettei ehdi koneella istuskelemaan. Piti jo sunnuntaina eli Äitienpäivänä jotain kirjoitella ja näyttää kakkutöhäys jonka itse valmistin. Minussa ei tuota leipurin eikä kondiittorin vikaa ole yhtään mutta maku on sentään pääasia.

Oltiin ukon kanssa sunnuntaina ulkona syömässä Äitienpäivän kunniaksi ja minä vielä eilenkin kävin. Täytyy selventää senverran että kotona takapihalla mutta ulkona kuitenkin. Ei meillä ole koskaan ollut semmoista tapaa että pitäisi ravintolaan mennä Äitienpäivälounaalle. Mukavaahan se olisi, kieltämättä.

Sunnuntaina oli oiva päivä säänkin puolesta, maalata aitaa. Eilen jatkoin samalla värillä vielä keinun maalaamista tai oikeastaan kyllästämistä. Eihän se mitään maalia ole. Nyt onkin varpaat ja sormet hennon vihreät.

Koitin taas eilen rukkia ja ihan hyvin pelitti kun remmi oli kaksi viikkoa venytyksessä. Neulomisesta ei voi sanoa samaa, ei oikein meinaa onnistua. Vaikka tuolla edellä jo kehuin että hihat enää puuttuu. Nyt ei puutu hihoja mutta piti ottaa puseron yläosa uusiksi kun pääntiestä tuli liian ahdas. Taitaa nämä helteet keritä loppumaan ennenkuin saan puseron valmiiksi.