Kaivelin eilen kaappia, jossa on liinoja ja verhoja. Ajattelin laittaa pyhän kunniaksi liinan pöydälle. Olen joskus 70-luvulla ostanut yhdestä jo aikoja sitten lopettaneesta palakaupasta 0,5 m:n palasen joulukangasta. Varmaan joku pakanloppu, painetut kuviot ja ihan tekokuitua, koska lähtee niin helposti puhtaaksi. Päissä on hulpiot ja reunat sitten ompelin. Se liina on mielestäni niin kaunis, että vuodesta toiseen olen sen laittanut pöydälle.

En löytänytkään tuota liinaa, vaan toisen, joka oli laitettu pahvirullalle. Kyllä tämäkin on käytössä ollut, koska reunassa näkyy jotain tummaa, painomustetta varmaan lehdestä.

Ristipistoilla olen tämän joskus kirjonut, mutta en ollenkaan muistanut tämmöistä kaapissa olevankaan. Tämä liina ei yllä pöydän päätyjen yli, mutta käyhän se tuohon keskelle, kun on joka puolelta saman verran vajaa, eikä sitten putoakaan niin helposti.

Käytiin äsken saunassa ja pienempi kissa tietysti laukkasi heti saunaan, kun kuuli suihkun äänen. Meillä ei ole saunassa kuin noin +70 °C, kun ei tykätä niin kuumista löylyistä. Säästyyhän sitä sähköäkin samalla. Niin tuo kissa tahtoo oikein saunan puolelle ja viihtyy siellä aika kauan. Eihän se tietenkään ylälauteilla istu, vaan makoilee siinä puolivälissä, missä ei ole niin kuuma. Eikä ole löylynheittoakaan pelännyt, kun se näkee, että mikä sen sihisevän äänen aiheuttaa. Eikä vettäkään paljon pelkää, joskus täytyy oikein kuivata, kun on saunan jälkeen niin märkä. Ollaan ajateltu, että kun se on maalaistalosta kotoisin, niin siellä on tottunut kaikenlaisiin ääniin. Pölynimuria kissat yleensä pelkäävät, mutta tämä ei. Tahtoo leikkiä sen suulakkeen kanssa, kun sitä liikuttelee lattialla.
Kahvista ei tykkää, alkaa heti peittämään, kun haisee vissiin sen mielestä pa...lle. Ensin tahtoi haistella kahvikuppia ja sitten tuo reaktio. On se huvittavan näköistä. Nuorempi poikani teki eilen lämpimiä voileipiä itselleen ja latoi leipäviipaleita pöydälle. Kissa haisteli ja eikun peittämään. Mikähän niissäkin haisi kissan nenään niin pahalle. Sitten kun on voideltu ja laitettu juusto päälle, kyllä sitten kelpaisi kissallekin, ainakin se juusto. Asiasta toiseen, juusto se on meidänkin kissojen herkkua. Täytyy joka päivä antaa molemmille pienet herkkupalat, siis siivusta semmosia pieniä paloja. Ei meinaa ehtiä niin äkkiä paloittelemaan, kun kahdelle kissalle maistuu.