Nyt on jotain valmista näyttää. Kyllä on aikaa kulunut näittenkin sinällään pienten asusteiden valmistumiseen.



Alku lähti lupaavasti kun oli ensin malli löytynyt ja yritetty suomentaa ymmärrettävään muotoon. Nuorempi tyttöni, jolle nämä tulivat, teki suomennoksen ja minä sen pohjalta sitten neuloin. Mallikuviohan on siitä virolaisesta pitsikirjasta joka oli lainassa ja josta kirjoitin tuolla aiemmin.

Meidän tekeleessä on vähän suuremmat reiät kuin tuossa mallikuvassa.  Tai oiskohan sitten väärä kuva, mistäs sen tietää?

Kielimuuri aiheutti mallien erilaisuuden. Malli itsessään oli helppo, vain 4 silmukkaa leveä ja 4 kerrosta korkea, että sen oppi nopeasti. Pikkusormen juureen meni helposti, mutta sitten alkoi tökkiä. Välillä oli pakko luovuttaa ja tehdä jotain muuta, kun puikotkin, kaikki kolme+yksi olivat ihan ristissä. Kuvio ei meinannut täsmätä millään, joten purkamista oli purkamisen perään. Kun sain nuo sormet tehtyä, niin sitten oli vielä peukalot. Eikä sekään ollut helppo, ottaa reiällisestä juuri ne oikeat silmukat, jotka olin langalle jättänyt. Muutaman päivän vei vielä ne kaikki langanpäät, jotka piti päätellä. En ihan kohta samanlaisia aio tehdä, vaikka pitsineulosta rakastankin.

Painoa näille tuli yhteensä 8g. Varsi on liian pitkä ja hitusen liian leveäkin (tytön mielestä), mutta aina ei voi onnistua. Itse olen tyytyväinen tulokseen.