Muutamat neulojat ovat jo esitelleet kauniita kevätpäiväntasausyllätyshuivejaan. Minä en ole vielä päässyt viimeiseen vihjeeseen käsiksi, kun tuo kehruu on ottanut kaikki vallan. Olen minä välillä karstaillutkin. Yksi rulla on täysi valkoista yksinkertaista ja odottelee kaveria. Aamulla aloitin rullan ruskeaa, siinä se pari päivää menee täyttyessä. Vaan kun ei haluttaisi sitä meleerattua tehdä, mutta mitä muuta sitä meikäläinen osaa.

Olen nyt yrittänyt suorittaa sen karstauksen erittäin huolella, että olisi sitten kehrääminen helpompaa. Siis siltä osin, että yritän nyppiä niitä nyppyjä pois siinä karstausvaiheessa, että saisi sitten kehrätä hurruutella oikein vauhdilla.

Ne Kainuun kukkalapaset eivät ole sitten edistyneet pätkän vertaa, junnaa siinä alun kierreraidassa. Taisi tulla totaalinen väsymys, kun tein niin monet kintaat peräjälkeen.