Mistäpä sitä muusta tarinoisin kuin kehräämisestä, kun neulominen on ihan tauolla. Ei kerkii, ei kerkii. Jospa joulunpyhinä ehtisi, kun täytyy noi kehruuhommat laittaa jo ennen sitä syrjään.



Tällaisia papeloita olen nyt eilen ja tänään karstaillut. Niin unelmanpehmeää, että on jo osin huopunut lampaan selässä. Vaikea karstata, kun täytyy nyppiä niitä vanumisnyppyjä koko ajan pois. Välillä kun saan yhdenkin lepereen karstattua, enkä viitsi olla turhantarkka, niin täytyy heti kehrätä se, että näkee onko hyvä vai huono. Vaikka hyvältä näyttääkin, ettei olisi nyppyjä, niin kyllä niitä kehrätessä aina löytyy, että on kehruuessu täynnään vähän ajan perästä. Nämäkin jotka tässä alempana ovat, näyttävät kuvassa niin tasaisilta, mutta kuva hämää.



Ajattelin tehdä vähän sekasotkua ja kehräillä miten sattuu, valkoista ja ruskeaa samalle rullalle.



Laitan tuota ruskeaa jonkun lepereen ja vaihdan sitten taas valkoiseen. Yritän nyt tehdä vähän paksumpaa, että tulisi rulla äkimmin täyteen. Saisikohan näistä langat siihen Revontulihuiviin, en ole vielä saanut sellaista neulottua. Voi olla että tulee vaan sukkalankaa, kun ei toinen rulla tule kuitenkaan samanlainen, vaan osaan tulee varmaan sitä meleerattua lankaa. Saas kattoo nyt mitä tuosta syntyy.

Sain Ruusun Eilalta tuossa taannoin eli jo melkein viikko takaperin. Kiitos siitä, en jaksa nyt linkittää kuvaa, mutta kaikki tietää millainen se on. Minäkin seuraan blogilistan ja kirjanmerkkeihin tallennettujen blogien kautta yli 100:aa toistaan ihanampaa väkertäjää, joten en jatka sitä. Sitäpaitsi aikas monessa blogissa jo näkyy ruusu olevan ja useammassa useampikin.