Kylläpä kesti kauan ennenkuin sain valmiiksi omat helmeni, joita esittelin keskeneräisena jo helmikuun puolenvälin jälkeen. Jouduin laittamaan langan poikki, kun helmet loppuivat kesken. Kun sitten pujottelin helmiä, niin lanka loppui kesken, eli jouduin kuitenkin laittamaan lukon. Silloin helmikuussa kirjoitin, että aion tehdä pään yli pujotettavat. Näin ne suunnitelmat muuttuu matkan varrella.

Eipä nuo punavihreät, eli omat helmeni tietenkään valmistuneet niin, etten olisi taas joutunut purkamaan. Kun en ole ennen tehnyt, niin joissain kohdin spiraali ei jatkunut kauniisti. Vaikka välillä jouduin ottamaan takapakkia, niin melkein lopussa tuli semmoinen olo, että purkuun ja uusiksi. Yritin olla sitten tosi tarkka ja sainkin mielestäni onnistumaan niin, ettei joku helmi ollut väärässä jonossa.

Nuo toiset helmet tulee tutulleni, jolla ei onnistu noin tarkka virkkaaminen. Ne olikin jo huomattavasti helpommat virkata, kun olin kaksi kertaa jo harjoitellut omillani. Noissa on erilainen lanka, omissani helmilanka ja toisissa ihan ohut kalalanka. Virkkasin  pitsinvirkkuukoukulla, kun lanka oli niin ohutta. Nämä jälkimmäiset helmet valmistuivat parissa päivässä.