Sain tänäaamuna eräältä ystävältäni ihanaa vanhaa lankaa ja neulotut puseron kappaleet. Ainakin yli 35 vuotta olivat marinoituneet hänellä. (Muistan hämärästi, että ollessani siinä vähän toisellakymmenellä, äitinikin olisi jotain neulonut samantapaisesta langasta. Silloin harvoin kun oli vara ostaa ostolankoja, ehkä lapsilisien saamisen aikana.)



Käyttämättömiä keriä oli ainakin 10 kpl ja 50 g kerässä. Puseron kappaleet ovat niin pientä kokoa, ettei niitä voi sellaisenaan käyttää. Olisikohan kokoa 34 tai 36, minä taas yläkropastani 42-44. Kuvio on niin kaunis, että sen olisin hyväksynyt sellaisenaan. Väri taas on minun makuuni, marjapuuronpunainen. Alimmassa lähikuvassa on väri liian vaalea, näissä toisissa hitusen liian punainen.



Tässä toinen etukappale, purkaminen alussa.Taskun paikkakin oli tosi sievä, jätetty aukko ja neulottu taskupussi sisäpuolelle. Varmaan oli neulottu 1½ puikoilla, kun niin tiivistä oli ja tasaista jälkeä.



Aika työlään näköinen malli, kun  toinen ruutu on sileää ja toinen joustinta ja vaihtuu aina päinvastaiseksi muutaman kerroksen jälkeen. Tasku sulautuu melkein huomaamattomasti tuohon pintaan. Taskunsuuresori neulottu kierteisillä silmukoilla. ( Minäkin tein silloin nuorena ainakin yhden villatakin, jossa resorit tein kiertäen.)

Nyt pitäisi löytää joku tosi kaunis pintaneule ja malli, johon voisin tuon langan tuhlata. Ensin täytyy suoristaa ne purkulangat, mahtavatko suoristuakaan helpolla, kun ovat kauan olleet kippuralla.
Tällaiia aarteita sitä joskus saa, kun on kivoja ystäviä.