Nyt kun katsoo ikkunasta ulos, niin johan on sakea ilma, oikein komea lumipyry.

Olen askarrellut monta päivää sen tyttären penkkaripuvun kimpussa. Kun ei meinaa valmista tulla ollenkaan. Jotenkin alkaa jo kyllästyttää koko projekti, mutta valmiiksihan se on saatava. Jos jotenkuten onnistuu, laitan kuvan sitten joskus. Olen ehkä liian kriittinen itseäni kohtaan, teen liian hyvää työtä. Jossain kohtaa voisi vähän fuskatakin, ei sitä kukaan niin tarkkaan katsele, kun on niin paljon erilaisia vaatteita. Tuskin niissä lukiolaisissa on pukuompelijoita tarkastelemassa.

Viimeyö meni vähän vähillä unilla, kun ei vaan aamupuolella 2-4:n välillä tullut uni silmään. Menin nukkumaan 22.30 ja nukahdin heti. Sitten se vajaan parin tunnin uni klo 6:een oli aika katkonaista. Koululaisia piti herätellä jokaista eri aikaan. Yritin siinä välissä vielä nukkua, mutta eihän se onnistunut, herännyt mikä herännyt. Kai se tuo myrsky vaikutti minuunkin, kun olen välillä huono nukkumaan.

Silloin yöllä valvoessa oli hyvää aikaa suunnitella seuraavaa neulomusta. Kävin tässä keskiviikkona paikallisessa "lankataivaassa" "vähän" ostoksilla. Kuljin toinen silmä kiinni, etten olisi nähnyt niitä kaikkia ihanuuksia. Jotain sentään tarttui mukaan, eihän sitä tyhjin käsi kehtaa ulos lähteä. Piti eilen mennä vielä uudelleen, kun jäi sellasta ihanaa moniväristä mohairlankaa sinne yhteen alennuskoppaan. Sain oltua itselleni kovana, etten sittenkään mennyt. Vaikka ei sellainen köykäinen lanka paljon vie tilaa tuolla vaatehuoneessa, mutta kun niitä lankoja on melkein senverran, että saisi pienen lankapuodin perustettua. Minä vaan olen niin huono luopumaan, ne langat on niinkuin timantit jollekin.