Nyt ovat hihat valmiit neuleesta, mutta miehustaosa meni purkuun. Hihoihin meni lankaa 26g/hiha. Ei pitäisi taitamattoman haukata liian monimutkaista mallia jos ei osaa sitä toteuttaa. Eilenillalla kun sain hihat valmiiksi, katselin että mitä teen sen neulotun miehustaosan kanssa. Toinen reuna oli suora mutta toinen ei, vaan oli alkanut kaventua. Illalla aloin purkaa sitä kappaletta, kun ajattelin, että en voi vetää puikkoja pois, kun sitten menee ihan sekaisin kaikki silmukat. Hidastahan se oli ja tänään aamulla tulin siihen tulokseen, että puran pois koko tekeleen. Lankaa oli mennyt tähän mennessä 44g siihen saumattomaan etu- ja takakappaleosioon. Olihan siitä se hyöty, että sain mallattua päälleni, että riittääkö leveys. Ei ihan olisi riittänyt, joten kun loin uudet silmukat, niin lisäsin 30 silmukkaa enemmän mitä siihen purkuun menevään.

Tässä ulkonaotetussa kuvassa langan väri on melkein oikein. Silloin aikaisemmin niissä sisäkuvissa lankana liian hailukka ja se tekeleen alku taas liian oranssiin menevä.

Onneksi mallikuvio on niin mielenkiintoinen, että jaksan vielä sillä neuloa. Lanka on tosi riittoisaa, saan siitä pidemmänkin version kuin napapaidan. Vielä on hakusessa nuo etulistat ja kaulus, mutta pientä hahmotelmaa alkaa jo syntyä tässäkin hatarassa päässä. Tykkään mieluummin neuloa näin ohuesta kuin paksusta langasta, mutta joskus olisi kiva saada äkkiäkin jotain valmiiksi.

Tuli taas mieleen äitini sanonta, joka on peräisin hänen isältään. Parempi korjata virhe, vaikka aikaakin menisi. Kukaan ei kysy, että kauanko sitä teit, mutta virheen moni huomaisi ja itseä se ainakin kiusaisi, vaikka ei kukaan huomaisikaan.

Minä kun en ole yhtään viherpeukalo, niin joskus vanhat kukat sentään kukkivat, niinkuin tämä santpaulia. Oikein niin mun väriäni, vaikka luonnossa ehkä hitusen vielä purppurampaan vivahtava. Kaktuskin yrittää jonkun kukan vääntää, mutta aika laiska on kukkimaan, mitä olen toisten bloggaajien kuvia katsellut.

Tämä santpaulia taisi olla se joka viimekesänä sai kyytiä eli putosi lattialle kun pieni kissa yritti sitä sivuuttaa tuossa ikkunalaudalla. Kun joskus uusin noita kukkia, niin laitan yleensä samaan purkkiin 3 lehteä. Tämä on jäänyt eloon niistä kolmesta. Tuo viereinen rönsylilja on semmosta kippuralehtistä, vaikka ei sitä tuossa huomaa. On mulla niitä suoralehtisiäkin. Tykkään rönsyistä, kun ne on niin vaatimattomia.