Käväisin ennen tuota Pärnun-matkaa Susun silmukat- bloginpitäjän puodissa ja ostin sieltä itselleni matkatyön. Sellaisen jonka äkkiä ja vähällä saa tehtyä ja valmiiksi. Aloitin jo ennen matkaa ja tein sielläkin ahkerasti, mutta olen ilmeisesti aika hidas, kun riitti vielä viikolla kotonakin tekemistä.



Lankana on lanett, 100% merinovillaa. Kun Susulla ei ollut valmispakettina minulle sopivaa väriä, niin hän teki sellaisen. Siis 50 g:n kerä lankaa, helmiä ja ohje, siinä paketti. Tosin helmet jotka ostin olivat melkein valkoisia tai sinnepäin, lasinvärisiä. Kun kotona oli näitä helmiä, niin vaihdoin nekin vielä lankaan paremmin sopiviksi. Kyllä ne vaaleat helmetkin paikkansa löytävät (vaikka tyttäreni tekemiin korvakoruihin), tai sitten toisiin rannekkeisiin.

Kun lanka on ohutta niin puikotkin piti valita sen mukaan eli 1½ numeron puikoilla neuloin. En ennen ole koskaan mitään näin pienillä puikoilla tehnytkään. Sattuu vaan mullakin olemaan noita puikkoja, niitä metallisia, äidinperintönä useammatkin. Helppo neuloa nämä rannekkeet, kun saa vain oikeaa neuloa koko ajan. Muistaa sitten oikeaan kohtaan sijoittaa tuon helmen, siinäpä se ainoa vaikeus olikin.



Viikolla olivat jo sitten käytössä, kun ajelin pyörällä kaupungille ja tuulitakissani on hivenen lyhyet hihat, (tai mulla hivenen liian pitkät kädet).



Eilenillalla lapsien teki mieli lettuja, no lupasin taikinan tehdä, jos itse paistavat. Tämä lettu on siksi näytillä, kun tytöt tahtovat, että on jotain terveellistäkin. Siis tuo tumma tuossa on nokkosta, joka on ripoteltu letun päälle heti kohta, kun on taikina pannulle saatu. Helpompi olisi varmaan jakaa se paistettava taikina kahteen osaan ja laittaa ne nokkoset jo siihen taikinan sekaan. Niinkuin nuo kaupan pinaattiletut ja joskus omatekemät. Pojat kun ei missään tapauksessa halua mitään roskia lettuihinsa.

Näin lopuksi haluan kiittää kaikkia kommentoijia ihan blogini alusta lähtien. Aina kun ei tule heti kiitettyä ja vallankaan ei silloin, jos kommentti on jossain vanhassa kirjoituksessa. Kun joskus selailen vanhoja, niin osuu silmiini kommentti, jota en ole ennen nähnyt. Niin teillekin kiitos. Aina täällä ilmeisesti joku poikkeaa.