Sunnuntaiaamuna kannoin käsityölehtipinon ja pari kirjaa keittiön pöydälle hakeakseni sitä mallia, mikä olisi kaikkein kaunein lankoihin jotka edellisessä kirjoituksessa esittelin. Ukkokin innostui ja pyysi toisen niistä käsityökirjoista katseltavakseen. Totesi että paljon on malleja ja näyttää olevan ihan uusi kirjakin. No olihan se aika uusi, ostin tammikuussa kirjakaupan alesta. Eihän se kirjan ikä muuten olisi tullut ilmi, mutta kun olin kirjoittanut siihen ensimmäiselle aukeamalle sen milloin ostin. Ei tuosta enempää kommenttia tullut, eikä viitsinyt sen kauemmin selata niinkuin en minäkään.

Olen niin ihastunut siihen köynnösmalliin, jolla olen sukkia neulonut, että ajattelin koittaa sillä kun on kuitenkin mallikuvio tuttu.

Sitten tein minäkin mallitilkun kun en juuri koskaan tee. Tämä lanka nyt vaan tuntui vaativan sitä, että pystyin vähän hanmottamaan kuinka monta silmukkaa luon alkuun. Ajattelin tehdä alaosan nyt ainakin ilman sivusaumoja, näen vähän minkäverran vie lankaa.

Nyt joku varmaan ihmettelee, että mitä tuo kenkä tekee tuossa neuleen alla. Ihan vaan sentakia kun sattui niin samaa väriä olemaan kuin tämä neule. Ajattelin, että se sopii hyvin rekvisiitaksi. Se on mun vauhdinantokenkä kehruussa, ettei mene sukka puhki, kun on siinä rukin polkimessa kaksikin naulaa.

Vieläkään ei ole tarkka kuvaa siitä mikä tästä tulee. Se vaan muotoutuu siinä neuloessa, voi tulla vaikka mikä. Siitähän se aika paljon riippuu mihin lanka riittää. Neulon yksinkertaisella langalla, puikot on nuo nelosen bambut. Ne käy aika moneen työhön ja kun tykkään enemmän suorista puikoista. Silmukatkin mahtui ihan hyvin samalle puikolle, vaikka on niitä siinä 230:n paikkeilla. Hidasta on ja välillä puuduttavaakin ja koko ajan täytyy pitää silmät työssä ja ajatus kasassa.  Sopii mulle kun täytyy ajan kanssa neuloa.